Rakennuksen tarpeenmukaisuus on yksi tärkeimmistä asioista energiatehokkuuteen pyrittäessä. Tarpeenmukaisella käytöllä tarkoitetaan rakennuksen toimintojen, kuten ilmanvaihdon ja valaistuksen käytön optimointia. Kun tilassa on ihmisiä, ilmanvaihto ja valaistus ovat korkeammalla tasolla ja tilan ollessa tyhjillään näitä toimintoja voidaan vähentää minimiin. Tarpeenmukaisuus edistää myös ekologisuutta, kun rakennuksen energiankulutus järkevöitetään.
Ilmanvaihdon tarpeenmukaisessa suunnittelussa tulee ottaa huomioon tila ja sen käyttötarkoitus, ja ilmanvaihtoa tulee ohjata tarpeen mukaan esimerkiksi huonelämpötilan tai epäpuhtauspitoisuuksien mittauksien perusteella. Kun tilassa on ihmisiä, ilmanvaihtoa tarvitaan poistamaan hengityksestä ja toiminnasta syntyviä epäpuhtauksia ja kosteutta. Tyhjillään olevan tilan ilmanvaihtoa voidaan vähentää minimiin, jolloin säästetään energiaa. Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon arvioidaan voivan säästää jopa 50% ilmanvaihdon energiankulutuksesta verrattuna jatkuvaan ilmanvaihtoon. Säästö tapahtuu ilmanvaihdon puhallinsähkön sekä lämmitys- ja jäähdytysenergian tarpeen vähenemisestä.
Energiansäästön lisäksi ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus parantaa sisäilman laatua esimerkiksi siten, että usein tarpeenmukaisessa ilmanvaihdossa mitataan ilmanlaatua, johon ilmanvaihto reagoi. Tällöin se tarjoaa seurantamahdollisuuden ja ilmanlaatu voidaan varmentaa. Liiallinen ilmanvaihdon vähentäminen voi huonontaa sisäilmaa ja aiheuttaa terveyshaittoja. Siksi onkin tärkeää käyttää ammattilaista ilmanvaihdon tarpeenmukaisessa suunnittelussa.
Tarpeenmukaisuus mahdollistaa myös käyttöajan ulkopuolella käytettäviä keinoja esimerkiksi rakennuksen jäähdytykseen liittyen. Rakennuksen lämpötila voidaan laskea yöaikana alemmas kuin käyttöaikana, jolloin rakenteet saadaan jäähdytettyä ja jäähdytystarve on päivällä pienempi. Myös ilmanvaihtoa voidaan tarvittaessa tehostaa käyttöajan ulkopuolella, jolloin ilmanvaihdosta syntyvä melu ei häiritse.
Valaistuksen osalta tarpeenmukaisessa suunnittelussa huomioidaan tila ja sen käyttötarkoitus, ja ohjaus tapahtuu tarpeen mukaan. Valaistuksen ohjaus voi tapahtua esimerkiksi manuaalisen kytkimen, päivänvalo- tai läsnäolo-ohjauksen avulla. Energiatehokas valaistus huomioi muunmuassa valaistustavan, valaisinsijoittelun, ympäristön, valonlähteen, ja luonnonvalon määrän. Aktiivinen luonnonvalonhallinta on tärkeä osa energiatehokasta valaistusta, ja esimerkiksi päivänvalo-ohjauksella voidaan vaikuttaa häikäisyyn, parantaa valaistusta ja lämpöolosuhteita.
Tarpeenmukainen ilmanvaihdon energiansäästöpotentiaali riippuu monista tekijöistä, kuten rakennuksen käyttötarkoituksesta, tilojen kuormituksesta ja ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelusta ja toteutuksesta. Taitoplan on erikoistunut energiasuunnitteluun, olosuhdesimulointiin ja LVIA-suunnitteluun, joita käytetään tarpeenmukaisen käytön mahdollisuuksien arvioinnissa. Yhdessä käytettyinä niistä syntyy lisäarvoa niin investointeihin kuin käyttöönkin.
”Voimme simuloida rakennusta ja sen olosuhteita, esimerkiksi sisäilmastoluokitusten 2018 S1 ja S2 tavoitearvojen toteutumisesta. Suunnittelussamme tietomallit ovat avainasemassa, sillä ne mahdollistavat olosuhteiden tarkan optimoinnin ja energiatehokkuuden maksimoinnin jokaisessa toteuttamassamme projektissa”, Taitoplanin toimitusjohtaja Lauri Taipale kertoo ja painottaa, että kun kiinteistön suunnittelu tehdään alusta asti talotekniikan toiminnallisuus edellä, mukaan ei tule pelkästään energiavaatimusten ehdoilla tehtyjä kalliita ratkaisuja. Hän korostaa, että energiatavoitteiden saavuttamisen ratkaisu löytyy usein hyvästä talotekniikasta. ”Tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla varustetussa rakennuksessa on paljon suunniteltavia ja huomioitavia asioita. Toimiva järjestelmä vaatii onnistumisen suunnittelusta toteutukseen ja käytönaikaisen ylläpidon”, Taipale tiivistää.
