Talotekniikkasuunnittelussa kaksi paljon työtä vaativaa asiaa ovat kesällä jäähdytys ja talvella lämmitys. Aurinko on yksi merkittävä tekijä, joka vaikuttaa jäähdytyksen ja lämmityksen tarpeeseen. Muita tekijöitä ovat sisäiset kuormat, jotka syntyvät tavallisesti ihmisistä, koneista ja laitteista sekä valaistuksesta.
Suomi on jaettu neljään säävyöhykkeeseen ulkolämpötilaerojen perusteella. Pohjoisessa mitoittava ulkolämpötila on -38 astetta ja etelässä -26 astetta. Lämpötilaerot on huomioitava esimerkiksi kohteen lämmitystehoa ajatellen: pohjoisessa lämmitystehoja tarvitaan enemmän, jotta kohde lämpenee talvellakin haluttuun lämpötilaan.
“Kun Oulun ja Helsingin välinen lämpötilaero on noin kuusi astetta, täytyy Oulussa samaan tilaan tuottaa lämmitystä enemmän kuin Helsingissä. Muuten voi käydä niin, että Oulussa kyseinen tila ei lämpene riittävästi”, sanoo Taitoplanin toimitusjohtaja Lauri Taipale.
Ulkolämpötilaerojen lisäksi auringon säteilyenergia on eri kaikilla säävyöhykkeillä. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä matalammalta aurinko paistaa. Oulun korkeudella aurinko paistaa viisi astetta matalammalta kuin Helsingissä.
“Leveyspiiri kasvaa pohjoiseen päin mentäessä, ja sillä on suora vaikutus ikkunoiden kautta rakennukseen tulevaan auringon säteilyenergiaan. Mitä enemmän ikkunoiden kautta rakennukseen tulee säteilyenergiaa, sitä suuremmaksi jäähdytyksen tarve kasvaa, tai sitä vähemmän tarvitaan tietyissä tilanteissa lämmitysenergiaa” , Taipale tiivistää.
Ikkunoiden kautta johtuvaa sisälämpötilan nousua voidaan ehkäistä passiivisin keinoin mm. ikkunoiden suojakalvoilla ja erilaisilla varjostamismenetelmillä, jopa dynaamisilla julkisivuilla. Myös aktiivinen viilennys esimerkiksi ilmalämpöpumpun, ilmanvaihdon tai vaikka lattiaviilennyksen avulla on sopivan huoneilman ja sitä kautta asuinviihtyvyyden kannalta usein tarpeellista.
Asutuskeskus vai periferia
Maantieteellisen sijainnin lisäksi talotekniikkasuunnittelussa on otettava huomioon myös esimerkiksi kohdetta ympäröivät rakennukset ja niiden etäisyydet. Periferiassa eli syrjäseudulla rakennuspaikka voidaan valita vapaammin kuin asutuskeskuksissa, jolloin suunnitteluratkaisujakin voidaan tehdä vapaammin. Asutuskeskuksissa on tiukemmat raamit ja rakennettu ympäristö vaikuttaa paljon suunnitteluratkaisuihin.
“Esimerkiksi sisäilmaolosuhteiden suunnittelussa jäähdytyksen tarve voi kasvaa, kun rakennetaan tiiviimmin ja ylöspäin. Kun jäähdytyksen tuotantoon tarvitaan energiaa, korostuu suunnittelu ja keinot millä voidaan vaikuttaa jäähdytysenergian kulutuksen vähentämiseen”, Taitoplanilla LVIA-suunnitteluja tekevä Jaakko Lehtonen sanoo.
Kohteen sijainti vaikuttaa myös esimerkiksi maalämmön suunnittelussa, jossa suojaetäisyydet ja tilan riittävyys on huomioitava.
“Joskus voi tulla tilanne, että kallio on liian kaukana tai laadultaan haperoa, jolloin energiakaivoa ei voida toteuttaa. Tällöin vaihtoehdoksi jää maapiiri, jossa lämmönkeruuputket asennetaan noin yhden metrin syvyyteen kentäksi. Se vaatii jo pientalossa helposti 600-1000m2 pinta-alaa, eikä siis mahdu kovin pienelle pihalle”, Lehtonen sanoo.
